lauantai 14. elokuuta 2010

Verovapaa kilometrikorvausko ylimitoitettu?

Mm. Osmo Soininvaara on blogissaan todennut, että verottomassa kilometrikorvauksessa on ylihintaa yli puolet. Soininvaara on esittänyt väitteen tuekseen pari laskelmaa, jotka tukevat hänen väitettään.

Tämän vuoksi ajattelin esittää oman laskelmani asiasta, ja perustelun miksi veroton kilometrikorvaus (0,45€/km) on keskimääräisessä tapauksessa kutakuinkin kohdallaan nykyisellä tasollaan.

Otetaan esimerkiksi Matti Meikäläinen Rovaniemeltä, joka ajaa vuosittain noin 17000 km (lähellä keskimääräistä suomalaista vuosittaista ajosuoritetta). Autona hänellä on vm. 2008 oleva bensiinikäyttöinen Toyota Avensis 1,8-litraisella koneella, jolla on ajettu 55000 km. Tällainen kulkupeli on aika tyypillinen auto, jolla keski-ikäistyvä keskiluokkainen duunari kilometrejä taittaa.

Auton vuotuiset menot:
Polttoaineet: 1775€ (keskikulutus 7,2l/100km, bensiinin hinta 1,45€/l)
Katsastus: 95€
Käyttömaksu: 118€ (Co2-päästöt 172g/km, aika lähellä keskimääräistä)
Huolto: 350€ (perushuoltoväli ko. autolla 15000km = 1,2 krt vuodessa + kuluvia osia)
Renkaat: 225€ (koko 205/55/16, talvi+kesä ~900€, vaihto 4v välein)
Vakuutukset: 1972€ (Tapiola, ei bonuksia, koska ne ovat henkilö-, ei ajoneuvokohtaiset)

Näistä välttämättömistä menoista tulee yhteensä 4535€, joka tekee 0,27€/km.
Lisäksi täytyy huomioida ajoneuvon arvon aleneminen, joka nettisivustojen Nettiauto ja Autotalli perusteella voidaan kyseisellä automallilla arvioida olevan noin 3000€/v kyseisessä ikävaiheessa(vm, km ja varustetaso huomioitu). Näin päästään kokonaiskustannukseen 7535€, joka tekee 0,44€/km tässä kutakuinkin keskimääräisessä tapauksessa.

Minun näkemykseni on, että verovapaan kilometrikorvauksen tulee korvata työntekijälle oman auton käytöstä aiheutuneet kulut em. laskelman kaltaisesti. Ja tällöin 0,45€/km ei ole kaukana todellisuudesta. Tietenkin käytettävän ajoneuvon ikä, merkki, kulutus, vuotuinen kokonaisajomäärä yms. vaikuttavat kilometrikorvauksen laskennalliseen kannattavuuteen/ kannattamattomuuteen, mutta oikeutetun kilometrikorvauksen määrittäminen tapauskohtaisesti vaatisi sellaisen työmäärän, että nykyinen malli on varmasti parempi.

Minusta nyt pitäisi kilometrikorvauksen kadehtimisen sijaan ennemminkin panostaa etäyhteyksien käytön tehostamiseen ja pyrkiä sitä kautta vähentämään työmatkailusta ja mahdollisesti jopa toimitiloista aiheutuvia kuluja työnantajille. Ja samalla esimerkiksi työn sijainnin ei tarvitsisi olla enää niin iso kynnys työn ja tekijän välillä. Kyllä ne verovapaat km-korvauksetkin sitä kautta vähenisivät.

Kairojenkulkija
-saanut tämän vuoden aikana verovapaata kilometrikorvausta 17,10€ 38km matkalta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti