Verovapaa kilometrikorvausko ylimitoitettu?

Mm. Osmo Soininvaara on blogissaan todennut, että verottomassa kilometrikorvauksessa on ylihintaa yli puolet. Soininvaara on esittänyt väitteen tuekseen pari laskelmaa, jotka tukevat hänen väitettään.

Tämän vuoksi ajattelin esittää oman laskelmani asiasta, ja perustelun miksi veroton kilometrikorvaus (0,45€/km) on keskimääräisessä tapauksessa kutakuinkin kohdallaan nykyisellä tasollaan.

Otetaan esimerkiksi Matti Meikäläinen Rovaniemeltä, joka ajaa vuosittain noin 17000 km (lähellä keskimääräistä suomalaista vuosittaista ajosuoritetta). Autona hänellä on vm. 2008 oleva bensiinikäyttöinen Toyota Avensis 1,8-litraisella koneella, jolla on ajettu 55000 km. Tällainen kulkupeli on aika tyypillinen auto, jolla keski-ikäistyvä keskiluokkainen duunari kilometrejä taittaa.

Auton vuotuiset menot:
Polttoaineet: 1775€ (keskikulutus 7,2l/100km, bensiinin hinta 1,45€/l)
Katsastus: 95€
Käyttömaksu: 118€ (Co2-päästöt 172g/km, aika lähellä keskimääräistä)
Huolto: 350€ (perushuoltoväli ko. autolla 15000km = 1,2 krt vuodessa + kuluvia osia)
Renkaat: 225€ (koko 205/55/16, talvi+kesä ~900€, vaihto 4v välein)
Vakuutukset: 1972€ (Tapiola, ei bonuksia, koska ne ovat henkilö-, ei ajoneuvokohtaiset)

Näistä välttämättömistä menoista tulee yhteensä 4535€, joka tekee 0,27€/km.
Lisäksi täytyy huomioida ajoneuvon arvon aleneminen, joka nettisivustojen Nettiauto ja Autotalli perusteella voidaan kyseisellä automallilla arvioida olevan noin 3000€/v kyseisessä ikävaiheessa(vm, km ja varustetaso huomioitu). Näin päästään kokonaiskustannukseen 7535€, joka tekee 0,44€/km tässä kutakuinkin keskimääräisessä tapauksessa.

Minun näkemykseni on, että verovapaan kilometrikorvauksen tulee korvata työntekijälle oman auton käytöstä aiheutuneet kulut em. laskelman kaltaisesti. Ja tällöin 0,45€/km ei ole kaukana todellisuudesta. Tietenkin käytettävän ajoneuvon ikä, merkki, kulutus, vuotuinen kokonaisajomäärä yms. vaikuttavat kilometrikorvauksen laskennalliseen kannattavuuteen/ kannattamattomuuteen, mutta oikeutetun kilometrikorvauksen määrittäminen tapauskohtaisesti vaatisi sellaisen työmäärän, että nykyinen malli on varmasti parempi.

Minusta nyt pitäisi kilometrikorvauksen kadehtimisen sijaan ennemminkin panostaa etäyhteyksien käytön tehostamiseen ja pyrkiä sitä kautta vähentämään työmatkailusta ja mahdollisesti jopa toimitiloista aiheutuvia kuluja työnantajille. Ja samalla esimerkiksi työn sijainnin ei tarvitsisi olla enää niin iso kynnys työn ja tekijän välillä. Kyllä ne verovapaat km-korvauksetkin sitä kautta vähenisivät.

Kairojenkulkija
-saanut tämän vuoden aikana verovapaata kilometrikorvausta 17,10€ 38km matkalta.

Erään suhteen päättyminen...

Siitä on jo kohta kaksikymmentä vuotta, kun tutustuttiin toisiimme syvällisemmin jossain Keski-Lappilaisen tanssitalon ympäristössä. Suhteemme on aina ollut hyvin satunnainen, ehkä nuoruusvuosinani opiskeluaikoinani tapasimme useamminkin, mutta jo pitkään olen viettänyt seurassasi aikaa suhteellisen harvoin ja alati vain lyhyempiä hetkiä kerrallaan. Kyllä, minulla on ollut suhteemme aikana muitakin, mutta aina olet uskollisesti odottanut minua ja ollut valmis lähtemään mukaani mukisematta, kun olen niin halunnut.
Ja monia asioita olemme yhdessä kokeneet. Päällimmäisenä mielessäni on tunturipurojen äärellä vietetyt hetket, Sinä ja minä keskellä erämaata istumassa kalastuksen lomassa kivellä ja katsomassa keskiyön aurinkoa, kuuntelemassa sääskien ininää ja kosken kohinaa. Eikä sovi unohtaa saunareissujamme. Monena viikonloppuna olet piristänyt saunomisiani ja monessa saunassa olemmekin yhdessä käyneet (tosin aika usein jäit pukuhuoneen puolelle, kun et ollut kovien löylyjen ystävä). Ja olipa minulla pariin otteeseen kunnia vierailla synnyinkodissasikin Torniossa :)

Elämämme kulki eteenpäin sulassa sovussa. Emme kumpikaan olleet toisistamme riippuvaisia, mutta tapasimme silloin tällöin, pääasiassa edellä mainituissa ympäristöissä ja meillä oli aina mukavaa. Mutta, yhtäkkiä noin vuosi sitten tilanne muuttui. Kerroit, että muutat pois synnyinseudultasi seuraavana vuonna, koska uusi holhoojasi halusi sinun muuttavan lähemmäs itseään. Vaikka yritit uskotella, että voisimme tavata entiseen tapaan myös muuttosi jälkeen, koska kulkuyhteydet ovat hyvät, olin armoton ja suutuin. Siitäkin huolimatta, etten itsekään aina ollut uskollinen Sinulle. Sinä olet Lappilainen ja kuulut Lappiin! Torjuin Sinut, vaikka yritit ottaa kontaktia tavatessamme. Joskus jopa otin piruuttani seuralaisen kalalle vierestäsi, ihan vain osoittaakseni suuttumukseni. Myönnän, toimintani oli siltä osin ajoittain jopa lapsellista.

Eilen kuitenkin kohtasin Sinut jälleen kerran kaupassa ja olit niin murtuneen näköinen, että päätin ottaa Sinut viikonloppusaunaan mukaan. Oli ihan kiva muistella löylyissä vanhoja hyviä aikoja ja todeta, että Sinusta löytyy vielä se puoli, mikä aikanaan erotti Sinut muista. Mutta ei, suhteemme ei palaa ennalleen. En halua Sinua takaisin. Raskain sydämin totean, että meillä oli hetkemme, mutta en hyväksy sitä, että muutat etelään holhoojasi pyynnöstä ja yrität silti ratsastaa vanhalla nimelläsi ja kotiseudullasi. Ja ennen kaikkea en hyväksy tapaasi, jolla hylkäät ihmiset, jotka ovat uhranneet ison osan työpanoksestaan hyvinvointisi puolesta. Jätät heille vain huonoja vaihtoehtoja.

Joten Lapin Kulta, tämä on lopullinen jäähyväiseni Sinulle.

Tätä kirjoitusta varten vahingoitettiin tarkoituksella yhtä oluttölkkiä, mutta se on toimitettu kuitenkin asianmukaisesti kierrätykseen ;)

Vaalirahaa ja tulevia eduskuntavaaleja…

Ja taas vaalirahoitus nousi otsikoihin, ”yllättäen”… Nyt kun tätä on jo pengottu aivan liian kauan, niin ajattelin paljastaa jymyuutisen.

Poliittiset ryhmittymät ja poliitikot saavat ulkopuolista rahoitusta, ja rahoittajien tarkoituksena yleensä on saada rahojensa kohde päättäville paikoille, eli rahoilleen vastinetta.

Ja toinen jymypaljastus:

Vasemmisto saa rahaa ay-liikkeeltä, jota rahoitamme me, ammattiliittoihin (ei välttämättä puolueisiin) kuuluvat työntekijät. Ja oikeisto saa rahaa yrityksiltä, mm sellaisilta joita omistamme myös me piensijoittajat.
Claes Anderssonia (vas) lainaten ” On vähän eri asia saada tukea järjestöltä, jossa on paljon jäseniä kuin että saa tukea yhdeltä firmalta.” (Aamulehti) Totta näinkin, mutta toisaalta yhdellä firmalla voi olla monta osakkeenomistajaa… No, tästä voisi saivarrella vaikka kuinka pitkään, mutta tikulla silmään, joka vanhoja muistelee ja eteenpäin…


Ensi keväänä 2011 on eduskuntavaalit. Haluaisinkin nähdä ehdokkaiden tuovan rahoituksensa esiin reaaliaikaisesti ja selkeästi (ei mitään yhdistyskikkailuja, ok?) jo kampanja-aikana, jolloin seuraavaa neljää vuotta ei tarvitsisi vatvoa, että kuka rahoitti ketäkin ja äänestäjät tietäisivät ehdokkaansa taustavaikuttajat äänestyskoppiin mennessään. Tämähän on helppo toteuttaa esim. ehdokkaan kotisivujen kautta. Lisäksi toivoisin ehdokkaiden pohtivan kampanjoiden kustannusten kohtuullistamista pyrkimällä eduskuntaan mieluummin pitkäjänteisellä työllä ja teoilla kuin järjettömän hintaisella mainoskampanjalla lehtineen ja tv-mainoskampanjoineen. Kannustaisin myös ehdokkaita tutustumaan avoimesti mm. sosiaalisen median tarjoamiin mahdollisuuksiin kustannuksiltaan edullisen (mutta kuitenkin työtä vaativan) kampanjan luomiseen. Siellä voi herätellä myös uusia äänestäjiä ilman äänestysikärajan muutosta.

Äänestäjiltä toivoisin seuraavissa(kin) vaaleissa suurempaa aktiivisuutta, tarkkaa harkintaa ja kykyä nähdä kampanja-aikaisen ”kiiltokuvan” takaa aito ehdokas, vahvuuksineen ja heikkouksineen.
Ja olen edelleen sitä mieltä, että vanha klisee ”vain äänestämällä voit vaikuttaa", on totta

Pohdittavaksi: Murentaako vaalirahoitus demokratian? Mitä tapahtuisi, jos ulkopuolinen vaaliraha kiellettäisiin kokonaan?